Selkeä kuva puuttuu miten sotessa uudistetaan vanhusten palveluja. Sotessa tuskin korjaantuu, saati vapaan valinnan tarjoajien kohdalla, hoitohenkilökunnan ajanpuute ja jatkuva kiire. Hoitajilla vaivaa riittämättömyyden tunne, kun asiakkaita on enemmän ja heidän kunto vaan huononee. Tavan takaa paljastuu kelvotonta hoitoa antavia yksiköitä. Tietokaan ei aina kulje kuten pitäisi viranomaisten välillä.

Kotihoidossa olevista vanhuksista monet eivät pysty hoitamaan edes perusasioitaan yksin.

Monilta vanhuksilta jää esim. hampaat pesemättä kun ei vaan pysty tai muista, osa ei kykene käymään tarpeillaan omin voimin. Hoitaja tulee, mutta kuin kauan vanhus on joutunut odottamaan. Kokeilkaas itse odottaa vessaan pääsyä vaikka alkuun neljä tuntia.

Usein yksin asuvat ja palvelujen varassa elävät vanhukset pääsevät kotoaan harvoin pois ja ovat eristäytyneitä koska kotihoito ei ulkoiluta ja järjestä muitakaan virkistyspalveluita. Voi olla että vanhus ei pääse edes lääkärille koska hoitaja käy kotona.

Muistisairaatkin asuvat kotonaan ja syövät vanhentunutta ruokaa koska ateriapalvelu vaan tuo ruoan, ei auta syömisessä. Huonokuntoisia vanhuksia kuskataan sairaalahoidosta kotiin ilman että kukaan huolehtii että kuinka he noudattavat lääkärin ohjeistuksia.

Sotesta riippumatta ehdotan että aloittaisimme keskustelun siitä että vanhushuoltoon luotaisiin vanhuksille suunnattu tukijärjestelmä , koulutettuja henkilöitä ketkä auttaisivat vanhuksia PERUS arjessaan.

Tarkoitus ei ole korvata nykypalveluita vaan olla sen lisänä vanhusten PERUS arjen apuna. Paljon puhuttu onnellinen vanhuus olisi jokaista vanhusta pykälän lähempänä.